Kuntosali kuvioissa

Linjoilla taas! Kovin usein en blogia ehdi päivittelemään, syystä että arjessa on edelleen tunteja liian vähän. Toisaalta, onkohan nyt tapahtunutkaan mitään maata mullistavaa tai mistä koen tarvetta päästä kertomaan. En usko, mutta kirjoittaminen on silti mukavaa. Ja mielummin kirjoitan kun oikeasti on sanottavaa.

Tuli tuossa jokunen viikko sitten hommattua kuukauden jäsenyys kuntosalille. Lievästi pelotti sijoittaa kyseiseen läpyskään, kun aikaisempikin innostus salilla käymiseen on aina lopahtanut. Alku on ainakin nyt näyttänyt paremmalta. Olen kuukausiläpyskää vingutellut harva se päivä, kun lenkkeilemässä en enää ole käynyt muutamaan viikkoon.

Harjoitukset koostuvat lähinnä aerobisesta harjoittelusta. Pidän sitä omalla kohdallani tärkeänä. Usein käytän aikaa myös hieman lihaskuntoharjoitteluun, mutta pääasiassa se itselläni ei ole. Tosin olen kuullut, että lihasharjoittelu aerobisen yhteydessä auttaisi polttamaan rasvaa paremmin, toisaalta olen myös kuullut että rasvanpolttomielessä aerobinen yksinään on hyvä vaihtoehto. Tiedä ketä tai mitä uskoo.

Olen huomannut, että painoni heittelee nykyään jonkun verran. Eilen aamulla, perus sunnuntaiaamun punnituksessa se oli 81,9kg. Toisena päivänä se taas saattaa näyttää kilon-kaksi enemmän (vaikka kunnon punnituspäivä on se sunnuntai, välillä tulee karattua puntarilla keskelläkin viikkoa). Ehkä se on ihan normaaliakin että paino heittelee, mutta ainoastaan viimeisen kuukauden aikana olen kyseisen asian huomannut.

Tuntuu, että junnaillaan välillä paikallaan. Aiempi tavoitteeni uuteenvuoteen mennessä 80kg ei ole liian kaukana, mutta ei ihan lähelläkään. Töitä sen eteen pitäisi tehdä, ainakin ehtiä tehdä. Sitä kun vielä ehtisi. Se paino oli lähinnä haavetavoittelua, pidin kuitenkin osittain konkreettisena. En kuitenkaan lyö lusikkaa nurkkaan, vaikka oltaisiin 80kg:n yläpuolella vielä loppuvuodesta. :)

-Hoo.

Kuulumisia

Ohhoh, olipa pitkä blogitauko! Pointtina toimii se, että täällä linjoilla ollaan silti edelleen ;)

Vuorokauden tunnit hupenevat käsiin, kun ensin tekee pitkää päivää 8-16 lähes joka päivä, ja sieltä suoraan lenkille. Vielä pitäisi ehtiä lukea tentteihin, tehdä kotitehtäviä, ylläpitää kotia, tehdä ruokaa ja käydä kaupassa, ehkä nähdä ihmisiäkin joskus. Ja kirjoittaa blogia.

Ehkä joku voisi aavistaa pitkästä hiljaisuudesta, että olen palannut takaisin entisten elämäntapojeni pariin. En suinkaan. Lenkkeilen yhä, käyn välillä kuntosalilla, teen kotiharjoituksia. Mitä milloinkin. Pidän myös lepopäiviä.

Paino tippuu hitaasti, mutta varmasti. Olen muutamia kommentteja saanutkin, että olen hoikistunut. Joku sanoo että jaloista, joku taas mahasta. Kuka tietää, kun itse en sitä niinkään huomaa. Ehkä pienen pöhötyksen huomaan kaikonneen, ja jenkkakahvat saattavat olla kokeneen muutaman sentin muutoksen. Mukavaa, että muutama tuttava on sen huomannut. Positiiviset kommentit auttaa jaksamaan ja tsemppaamaan eteenpäin. :)

Parin päivän takainen aamupaino 83.7kg.

Talvi tulee kohisten. Mietinnässä on, pitäisikö hommata kuntosalikortti talven varalle, silloin ei välttämättä ensimmäiseksi tule mieleen lähteä lenkkeilemään. Saa nähdä mitä teen, mihin päädyn. En ainakaan kotisohvalle möhöämään, se on varma!

-Hoo.

Valitusvuodatus

Kohta on takana kahden kuukauden diettaaminen, laihdutus, muutos, miksikä sitä haluaa kutsua. En dietiksi ainakaan, kun en ole noudattanut tiettyä ruokavaliota tai karsinut mitään raa'alla kädellä pois kokonaan. Yritän vain järkeillä mitä suuhuni laitan päivän mittaan, ja liikkua sen verran etten varastoi suuria määriä ylimääräistä energiaa. 

En tiedä miksi välillä turhaudun kaikkeen niin paljon, vaikka vaakakin on alkanut pikkuhiljaa näyttää vähän pienempää lukua. Kilo kerrallaan. Tänään taas turhauttaa, ja paljon. Odotan enemmän kuin mitään, että peilistä katsoo pienempi ihminen. Ihminen, jonka ei tarvitse peitellä ja hävetä itseään jatkuvalla syötöllä. 

En pysty olemaan monienkaan ihmisten seurassa oma itseni. Ajattelen, mitä he ajattelevat minusta. Koska en ole hoikka. Ja tämä taas on typerää ulinaa, kun jokainen on hyvä omanlaisenaan, kantaa itse kilonsa ja muuta diibadaabaa. Siltikin tuntisin oloni itsevarmemmaksi, ja paremman näköiseksi hoikempana. Kukapa ei?

Olin tänään päivän päätteeksi menossa ruokakauppaan. Kunnes ohimennen peilistä huomasin näyttäväni taas niin epämiellyttävältä ei-mustassa vaatteessa, oloni ei ollut yhtään itsevarma. Olisi pitänyt lähteä kotoonta hakemaan perus mustaa ja peittävää vaatetta päälle kauppareissulle. Jätin siis välistä koko käynnin.

Tälläistä tänään. Vielä joku päivä en häpeä peilikuvaani, ainakaan näin paljoa.
- Hoo.

Lokakuun puolella

Huhheijaa. Lokakuuta viedään, aika menee niin hurjaa vauhtia ettei meinaa uskoa. Tavoite oli kirjoitella joka viikko kuulumisia, mutta ajan puutteen vuoksi kirjoittelu on ollut harvempaa. Tuntuu että tunnit vuorokaudessa ovat liian vähäiset, kun tekemistä tuntuu riittävän joka saralla. Vielä kun syksy saapui, on pihatöitäkin taas enemmän. Näin ollen, kirjoittelen kun ehdin :)

Mitä liikkumiseen tulee, sujuu edelleen ihan mukavasti. Sykemittarin mukaan päivittäinen kalorinpolttotarve tulisi olla noin. 380kcal, ja jokainen päivä olen päässyt tavoitteeseen. Olen pitänyt muutamia lepopäiviä viikossa, jalat tuntuvat tarvitsevan sitä. Ja ehkä mielikin, niin ehtii puuhastella muutakin päivisin.

Aloitettuani liikkumisen yritin puskea väkisin juoksulla tai hölkällä, jalat särkivät ja pidättelin itkua kun ei onnistu. Ajattelin vaan, että ei sitä muutenkaan voi laihtua ellei rääkkää itseänsä kunnon hikijuoksulla. Nyt olen tehnyt kävelylenkkejä reippaalla tahdilla, ottamatta askeltakaan juoksua, ja se toimii. Kyllä. Se tuntuu paremmalta, ja otan hölkkäämistä sitten myöhemmin taas kuvioihin kun yleiskunto on muuttunu paremmaksi.

Viime viikon liikuntasaldo: 30,2km.

Tämän viikon liikuntasaldo: 32,2km.

Aamupaino tänään 86,5kg.

Mukavia syksypäiviä toivotellen,

-Hoo.

Syksy saa, liikunta ei lopu

Jälleen yksi viikko takana. Viikosta piti päivitellä jo useampi päivä sitten, mutta parempi myöhään kuin ei lainkaan. Syksy pukkaa pahasti päälle, ja ilmat ovat alkaneet kylmentyä. Se aiheuttaa päänvaivaa ja inhotusta. Lenkkipolulla sateen ropistessa niskaan samalla pidellen tukastaan kiinni ettei lähde lentoon, ei ole parasta mitä tiedän. Eikä myöskään houkuttele minua uusimaan kyseistä reissua seuraavana päivänä uudestaan. Silti vaan on menty. Vaikka se tuuli tuntuukin kolisevan luissa ja ytimissä asti. Syysflunssaa odotellessa?

Muutamana päivänä jalat tuntuivat ottaneen parikymmentä ylimääräistä painokiloa, askel oli raskas ja jalat eivät tuntuneet etenevän. Toisina päivinä taas lenkillä käynti sujui vaivatta, omalla tsempillä, itsekurilla, kohtalaisen mukavasti.

Sykemittari sauhuaa edelleen ranteessa päivästä toiseen, ilman en enää osaisi kuvitellakaan olevani. Jos ei mikään muu motivoi lähtemään kylmään syysilmaan, niin edes se tiedostus mittarin lukemista lenkin jälkeen.

Viikon liikuntasaldo: 34km.

Aamupaino viikon punnituksessa 87,6kg.  Viikot sujuvat suhteellisen hyvin, ongelmitta suurempien repsahteluiden suhteen. Viikonloput ovatkin asia erikseen. Jo monena viikonloppu putkeen myönnän olleeni liian helposti vietävissä jonkin sortin herkkujen tai kaloripitoisten juomien suhteen. Tulevana sunnuntaina aion kuitenkin marssia vaa'alle ilman ainuttakaan ylimäärästä nestekiloa, joten nyt vedetään taas roti tähänkin touhuun.

Nyt jostain vielä lisää syksyenergiaa ulkoiluun? ;)

- Hoo.

Sykemittari ja neljäs viikko

Kuukausi takana, ja fiilis on melkoinen. Olen niin kiitollinen itselleni siitä, että aloitin elämäntapamuutoksen. Ja kerrankin olen pysynyt sillä tiellä enemmän kuin viikon tai kaksi. 

En luovuta, en vaikka joku huonompi päivä mieli tekisikin. 

Ostin alkuviikosta sykemittarin. Ja sen hankinta on ollut yksi parhaimpia. Ohjelmoin sen itselleni sopivaksi, eli haluavani pudottaa painoa, ja mittari laati minulle sopivan ohjelman. Esimerkiksi kalorit jotka viikossa olisi hyvä polttaa.

Sykemittarin avulla lenkkeily maistuu paremmalta. Lenkille on mukavampi mennä, nähden sen aikana oman sykkeen ja kulutetut kalorit. Hädin tuskin maltan pitää lepopäiviä, kun sormet syhyää päästä näkemään tuloksia mittarin näytöltä. Antaa uutuudenhullun olla innoissaan ;)

Olen tämän viikon yrittänyt totutella itseäni syömään hieman vähemmän ja mahdollisimman terveellisesti tietysti. Myös liikuntaa olen lisännyt, koska edellisten viikkojen syömiset ja liikunnat eivät käyneet yhteen. Mitään tuloksia ei niiden avulla syntynyt. Tämä on osoittautunut paremmaksi, ja näillä koitetaan mennä.

Viikon liikuntasaldo: 38km.

Tänään aamupaino 88,6kg. Edistysaskeleita. Alkuun on siis nähtävästi päästy, ja tästä suurella innolla ja energialla eteenpäin. Tosin viikonlopun aikana tuli vähän venyttyä huonoon suuntaan. Syötyä pikaruokaa, sekä maisteltua kaloripitoisia juomia, joten paino nyt saattaisi taas näyttää inan enemmän. Onneksi nämä hairahdukset yritän sallia jotenkin, kun useita viikkoja pihistelty. 

Puhtia ja intoa onneksi riittää, mukavaa alkavaa viikkoa! 

- Hoo.

Toinen ja kolmas viikko

Kolmas viikko uutta elämäntapamuutosta, mitä laihdutukseksikin voi kutsua, alkaa olla pulkassa. Pyrin kuitenkin siihen elämäntapamuutokseen, enkä hetkellisiin muutoksiin. Sillä tavoin tulokset eivät ole vain hetkellisiä jonka jälkeen sortuisin herkuttelemaan ja siihen, että syön mitä haluan ja milloin haluan.

2 viikolla lenkkeilyt jäivät vähäisiksi. Ilmeisesti juoksu/hölkkätekniikkani oli väärä, kun toista kylkeä alkoi vihlomaan erään hölkkäoperaation jälkeen. Sen jälkeen käveleminenkin teki tuskaa, ja siksi jouduin pitämään lähes viikon mittaisen tauon ylimääräisestä liikkumisesta. Onneksi tajusin muuttaa tekniikkaa, käyttäen enemmän päkiöitä hölkätessä, silloin kroppa ei niin paljoa tärähdä jokaisella hölkkäaskeleella. Pelkäsin, että viikon tauko tekee itsestäni taas perus laiskiaisen, ja että seuraavalle lenkille meno tuntuu taas ylitsepääsemättömältä. Onneksi näin ei käynyt.

3 viikolla eli tätä elettävällä viikolla olen käynyt lenkillä neljä kertaa. Mielestäni se on ihan kohtuullinen määrä, että voi pitää muutamia välipäiviäkin ja antaa kropan levätä. Olen harjoittanut reipasta kävelyä, sekä hölkännyt matkoja oman jaksamisen mukaan.

Paino ensimmäisellä punnituksella noin 3 viikkoa sitten oli 90,4kg. Tänään iltapäiväpaino (kun aamulla en sitä muistanut mitata) oli aamupalan ja iltapäiväkahvitteluiden jälkeen 89,9kg. Mitään radikaalia muutosta ei siis ole tapahtunut, enkä mitään suurta odottanutkaan. Ehkä muutaman kilon heittoa odotin, mutta toisaalta, päätin että mittautan painoni kerran viikossa samana viikonpäivänä, samaan vuorokaudenaikaan. Se ei ole ihan toiminut.

Yleisesti ottaen olen hyvin pysynyt sillä linjalla mille lähdettiinkin. En ole sortunut suurempiin herkutteluihin. Järjestetyillä kahvitushetkillä olen saattanut ottaa kahvipöydästä viipaleen pullaa tai keksin. Limsat ja mehut olen ignoorannut kokonaan. Sokerin käyttö on kauan ollut vähäistä. Olen ruoan yhteydessä ottanut enemmän kasviksia, vähemmän lihaa/kalaa/kanaa/muuta vastaavaa. Olen vaihtanut joitain kertoja perunan/riisin/pastan/muun vastaavan kasaan raejuustoa ja vihanneksia. Juon päivittäin vettä ja vihreää teetä. Ruokavalio on siis kokenut jonkinasteisen muutoksen edelliseen, ehkä niitä tuloksiakin tulee sitten ajallaan.

Onneksi motivaationi on yhä korkealla, olen saanut tsemppausta ja kehuja päättäväisyydestäni. Eilen tein aamulenkin heti herättyäni, vasta sen jälkeen istuin aamupalapöytään. Mieli oli korkealla, hölkkäsin väsymys silmissä ja kahvi mielessä. Tunsin olevani voittaja ja suoriutuja, hoin sitä itselleni kun jalat meinasivat lopettaa hölkän. Sillä tsemppauksella jaksoin eteenpäin. Ensimmäistä kertaa suoriuduin aamulenkille. Jes. Siitähän voisi tulla muulloinkin viikonloppuisin tapa. Ei se niin kamalaa ollutkaan. ;)

Viikon liikuntasaldo: 13km.

Neljättä viikkoa kohti positiivisella ja jaksavaisella mielellä!

- Hoo.

Ensimmäinen viikko & muuta höpinää

Tasan viikko sitten päätin, että nyt se alkaa. Nimittäin laihdutus. Useita epäonnistuneita kertoja ja yrityksiä takana. Tällä kertaa se onnistuu. Päätin niin.

Ruokavalion mukauttamista parempaan suuntaan. Aiemmin en ole sen koommin miettinyt mitä suuhuni laitan. Syön sitä mikä maistuu, sitä mitä haluan. Todennut toimimattomaksi. Makealle olen aina ollut perso. En karkeille, vaan suklaalle sekä muulle hyvälle. En ole koskaan kieltänyt itseltäni mitään. Nytkään en aio kieltää itseltäni kaikkea. Ensimmäisen viikon aikana olen herkutellut yhdellä pullalla, sekä palalla täytekakkua. Koska juhlat.

Jos pistän ehdottoman kiellon kaikelle hyvälle, tulen varmasti myös sortumaan niihin. 

Alkoholi ei kuulu ruokaympyrääni kovinkaan vahvasti. Kesän aikana sitä tuli nautittua tavallista useammin, muutamina annoksina tai isompina määrinä. Nyt päätin pidättäytyä alkoholista pidemmäksi aikaa. 

Olen alkanut juomaan vihreätä teetä ainakin kupillisen päivässä. Olen kuullut sen vilkastuttavan aineenvaihduntaa, ja auttamaan saamaan nesteitä kehosta pois. Niitäkin varmasti kun on.

Viikon liikuntasaldo: 19km.

Tänään kävin ostamassa kotiin vaa'an. 

Paino tänään 90,4 kg.

- Hoo.

Blogin takana on..

Tervehdys!

Ruudun tällä puolella kirjoittelee nuori aikuinen, from somewhere. Haluan pitää itseni anonyyminä kirjoittana, ainakin toistaiseksi, joten kuvia itsestäni en tule tuomaan julki.

Olen 22 vuotias. Harrastin koko lapsuuteni aktiivisesti erilaisia liikunnan muotoja. Murrosiässä harrastukset jäivät, ja ainoa mitä jäi oli ylimääräinen aika, sekä renkaat keskivartalolle.

Painoindeksini on 31. Painoa löytyy noin 90 kiloa ja rapiat. Pituutta sen sijaan noin 170cm.

Saman painon kanssa olen jojoillut jo viimeiset pari vuotta.

Ajattelin, josko blogin kirjoittaminen olisi yksi tukipylväs itselleni projektissani. En ole asettanut itselleni suuria tavoitteita. Ajattelen, että kilo kerrallaan ja oman tahdin mukaan. En rääkkää päivittäin itseäni kuolemankieliin, mutta pyrin myös olemaan pitämättä usean viikon taukoja. Siihen ne entiset laihdutusyritykset ovat yleensä kaatuneet.

Kirjoitan projektistani joko päivittäin tai viikoittain. Miltä itsestä tuntuukin. Sekä ettäkin varmaan.

Kommentit ovat tervetulleita, sekä tietysti vinkit niin ruokavalioon kuin liikuntaan!

- Hoo.