Lähiaikoina on tullut pohdiskeltua mitä tulevaisuudelta haluan. Lähinnä painoni ja itseni suhteen. Haluan, että liikunta tulee olemaan osa elämääni vastedes aina eteenpäinkin. Miksi tajuan vasta nyt mitkä olot liikunta antaa? Ne hyvänolon tunteet kun treenin jälkeen syke hipoo taivaita, tai hikipisarat kirpoilevat vaatteille? Tai kun sykemittari antaa palautetta hyvästä treenistä? Sitä tunnetta ei voita mikään. Itsestäni on kuoriutunut melkoinen liikuntahullu, ja se vasta hulluutta onkin, verrattuna entiseen. Muutamasti olen saanut kysymyksen eteeni, mikä on tavoitepainoni? Hmm, en tiedä, kutakuinkin näin olen antanut ilmi. Alkuun asiaa mietittyäni ajattelin sen olevan noin 70kg. Toisaalta siihen ei ole matkaa enää niin kamalasti, ja oma mieli haluaa muutosta enemmän, joten se tavoitepaino on 65kg. Niin hullulta kuin omasta mielestä kuulostaakin, mutta ei varmasti mahdotonta.
5:2 dieettiä takana kolme viikkoa. Kuusi paastopäivää, tänään eletään sitä kuudetta. Kyllä, nälkä kalvaa, turha lähteä kieltämään. Mutta se toimii, ihan oikeasti toimii. Epäilyttävän, hurjan hyvin. Ensimmäisen viikon jälkeen oli lähtenyt 1,1kg. Toisen viikon jälkeen 1,9kg. Tänään kolmannen viikon punnituspäivänä painoa näytti olevan lähtenyt vaivaiset 0,1kg. Se ei silti lannistanut, syytän tiettyä aikaa kuukaudesta kun paino vaihtelee aina. ;)
Paino tänään siis 77,5kg. Hyvin ollaan pysytelty 7-lukuisilla, kun pelkäsin sen heittävän takaisin 8-lukemiin. Tällä viikolla on tullut liikuttua jokainen päivä, eri liikuntalajeja käyttäen. Tänään tosin on pyhitetty lepopäivä. Ensimmäinen tällä viikolla, mutta näitäkin tarvitsee olla. Myönnän, että mieli hamuili päivällä lenkille, mutta olin lupautunut olla menemättä, ja sille tielle jäin.
Energistä uutta alkavaa viikkoa!
-Hoo.