Tätä nykyä mietin yhä enemmän mitä suuhuni laitan. Jokaisen aterian yhteydessä mietin ateriani kaloreita, proteiineja sekä hiilareita. Tästä on tullut pakkomielle. Herkut on minimissä, ja olen saanut jopa ateriarytmiä pidettyä muutaman päivän. Se on jo edistystä. Aiemmin saatoin helposti paastota jopa puolen vuorokautta, kun en muistanut tai jopa ehtinyt syödä. Pärjäähän sitä ilmankin ja syödään sitten kun se nälkä alkaa tuntua luissa asti, ja sitten ahmitaan. Eikö?
Nykyään päiväni aloitan kaurapuuro-annoksella ja kupilla kahvia. Pyrin syömään sen viisi ateriaa päivässä. Olenkin huomannut, ettei iltaisinkaan missään kohtaa iske sairaalloinen nälkä kun tankkaa tiheämmin. Tänäänkin sujautin salilaukkuun banaanin jonka vetelin ääntä kohti ennen treeniä, ja käsiveskasta löytyy usein muutama mandariini verensokerin nostamiseksi :)
Nyt yritän täysillä panostaa ruokailuun ja syömiseen. Ruokailuaikoihin sekä ravinnon sisältöön, määrään ja laatuun. Kärräsin kaupasta tänään itselleni ruokaa seuraaville päiville. Marinoimattomia kanasuikaleita, kylmäsavustettua kirjolohta, luonnonjugurttia, maitorahkaa, tonnikalaa ja raejuustoa. Kurjaa se, kun alkaa miehen kanssa käydä ruoat liiankin erilaisiksi ja olenkin raivannut jääkaapista itselleni oman hyllyn kaikille omille pöperöilleni. Yhteisen ruoan tekeminen alkaa käydä haastavaksi kun itse haluan mahdollisimman pelkistettyä ja puhdasta. Mies taas kunnon kotiruokaa kaikilla mausteilla.
Paino junnaa edelleen paikoillaan. Samassa lukemassa, kun punnitsin itseni kuukausi sitten ja hehkutin -10kg saavutusta. Olisikohan jo aika lähteä taas laskuun, kuitenkin kun olen yrittänyt elää ihmisiksi kaikin puolin? No olisi. Alkaa taasen turhauttaa, mutta katsotaan lähteekö paremmilla ruokatottumuksilla yhtään laskuun!
Helmikuussa jo, mihin aika kuluu? Onneksi on vielä viitisen kuukautta aikaa tiputtaa 5kg, josta käteltiin tuttavan kanssa aiemmin, ehkä se on konkreettinen tavoite kun paino ei tunnu hetkuvan suuntaan tai toiseen...
Kohta jo epätoivossa,
-Hoo.
Nykyään päiväni aloitan kaurapuuro-annoksella ja kupilla kahvia. Pyrin syömään sen viisi ateriaa päivässä. Olenkin huomannut, ettei iltaisinkaan missään kohtaa iske sairaalloinen nälkä kun tankkaa tiheämmin. Tänäänkin sujautin salilaukkuun banaanin jonka vetelin ääntä kohti ennen treeniä, ja käsiveskasta löytyy usein muutama mandariini verensokerin nostamiseksi :)
Nyt yritän täysillä panostaa ruokailuun ja syömiseen. Ruokailuaikoihin sekä ravinnon sisältöön, määrään ja laatuun. Kärräsin kaupasta tänään itselleni ruokaa seuraaville päiville. Marinoimattomia kanasuikaleita, kylmäsavustettua kirjolohta, luonnonjugurttia, maitorahkaa, tonnikalaa ja raejuustoa. Kurjaa se, kun alkaa miehen kanssa käydä ruoat liiankin erilaisiksi ja olenkin raivannut jääkaapista itselleni oman hyllyn kaikille omille pöperöilleni. Yhteisen ruoan tekeminen alkaa käydä haastavaksi kun itse haluan mahdollisimman pelkistettyä ja puhdasta. Mies taas kunnon kotiruokaa kaikilla mausteilla.
Paino junnaa edelleen paikoillaan. Samassa lukemassa, kun punnitsin itseni kuukausi sitten ja hehkutin -10kg saavutusta. Olisikohan jo aika lähteä taas laskuun, kuitenkin kun olen yrittänyt elää ihmisiksi kaikin puolin? No olisi. Alkaa taasen turhauttaa, mutta katsotaan lähteekö paremmilla ruokatottumuksilla yhtään laskuun!
Helmikuussa jo, mihin aika kuluu? Onneksi on vielä viitisen kuukautta aikaa tiputtaa 5kg, josta käteltiin tuttavan kanssa aiemmin, ehkä se on konkreettinen tavoite kun paino ei tunnu hetkuvan suuntaan tai toiseen...
Kohta jo epätoivossa,
-Hoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti